Joen varrella

Isoveli on tänään mummilassa, ja vietämme pikkuveljen kanssa kotipäivää. Näissä päivissä on rauhaa ja seesteisyyttä, mikä kahden lapsen arjesta normaalisti puuttuu. Pikkuveli puuhailee omiaan, pyörähtää välillä sylissä ja jatkaa taas leikkejään. Ja minä ehdin tekemään asiat kerrankin loppuun. Aamupäivällä olikin aikaa uppoutua selailemaan kuvia syksyltä, ja vastaan tuli kuvat meidän alapihalta.

Ennen tänne maalle muuttoa asuimme kaksin Helsingin hulinassa. Olimme vuoden verran etsineet omakotitaloa ja katselleet jopa tontteja. Meidän hakukriteerit olivat karkeasti; pois kaupungista, järkevä työmatka, mielellään vanha talo ja iso tontti. Syksyisenä viikonloppuna seitsemän vuotta sitten lähdimme katsomaan juuri myyntiin tullutta kohdetta, ja tänne me lopulta päädyimme. Yli satavuotias talo maalla, hehtaarin tontti, ja maltillinen työmatka.

Talosta myöhemmin lisää, mutta aloitetaan nyt meidän pihasta.

Talon ja piharakennusten ympärillä on vanha villiintynyt pihapiiri marjapensaineen ja valtavine omenapuineen. Taaempana pihalla on pala vanhaa nurmettunutta peltoa. Tontin reunoilla on myös jonkin verran vanhaa metsää.

Malliltaan tontti on enemmän tai vähemmän rinnettä. Talo ja muut rakennukset sijaitsevat tontin yläosassa, ja rinnettä alas laskeutuessa vastaan tulee syy miksi tänne päädyimme.
Alhaalla tontin reunalla virtaa joki ja kohisee Hiirkoski, josta tila on saanut nimensä. Hiirkoskessa on aikoinaan toiminut saha ja mylly, joista vielä muistuttaa padon rauniot, osittain pystyssä oleva sahan koneisto sekä myllyn kivet. Silloisessa talon myyntiesittelyssä syksyinen koski kuohui suoraan kaupunkilaissydämiimme, ja tajusimme tontin ainutlaatuisuuden. Tonttimme rajoittuu kahdelta reunaltaan koskemattomaan luontoon, ja aamuisin ulos kurkistaessa ensimmäinen näkymä on vastarannan jylhät kalliot ja virtaava joki.

Näiden seitsemän täällä vietetyn vuoden aikana olemme keskittyneet kunnostamaan taloa, ja pihapiiriissä on ehditty tekemään hyvin vähän. Kesäisin luonto ehtii ottamaan vallan tontilla, ja loppukesä eletään lähes viidakossa. Toiveena olisi ensi kesänä päästä kunnolla keskittymään pihatöihin, jotta pihalla tepastellessa voisi kumisappaat välillä vaihtaa paljaisiin varpaisiin.